Lyhyesti lainsäädännöstä
Jätteen polttoon siirrytään, koska Valtioneuvoston päätöksen 861/1997(8), muutos 202/2006(9) rajaa kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen osuutta sekajätteestä. Nyt sekajätteestä biohajoavaa jätettä on 69 %, joten sekajätteen sijoittaminen kaatopaikalle on asetuksen vastaista. Käytännössä valtioneuvoston asetus pakottaa rakentamaan lähes jokaiseen Suomen kaupunkiin jätteenpolttolaitoksen. YTV:n suunnittelema laitos on suurin, joka Suomeen tullaan rakentamaan. Nyt tämä suurin laitos halutaan sijoittaa Suomen tiheimmin asuttujen alueiden keskelle, virkistysalueen ja liikuntapuiston viereen, Viikin lintulahden valuma-alueelle. Mikäli hanke toteutuu, on jätehuoltoa harjoittavilla tahoilla tulevaisuudessa vapaus sijoittaa laitokset mihin tahansa.
Suomen Valtioneuvoston EU-direktiiviin 2000/76/EY perustuva 15.5.2003 antama asetus 362/2003 määrää jätteen poltosta Suomessa. (1), (2) Huomion arvoista on, että sama asetus koskee myös ongelmajätteen polttoa. Riihimäen Ekokem toimii siis saman asetuksen puitteissa kuin sekajätteen polttolaitokset, ja laitosten päästöt ovatkin varsin samanlaiset (3).
Lain ongelmajätteen polttoa koskevat pykälät astuvat voimaan, jos poltettavan ongelmajätteen vuosittainen määrä on yli 50 000 kg. YTV:n selvityksen mukaan 0,2 % kotitalouksien sekajätteestä on ongelmajätettä ja 0,7 % ongelmajätteeseen verrattavissa olevaa elektroniikkaromua. (5, s.42). YTV:n suunnittelemassa jätteenpolttolaitoksessa on tarkoitus polttaa 320 000 tonnia sekajätettä vuodessa. Näin ollen laitokseen vuosittain päätyvän ongelmajätteen määrä on vähintään 1 600 000 kg (laskelma (6).
Jätevoimalan sijoittamista asutuksen keskelle oikeutetaan tarkalla päästöjen valvonnalla, tiukoilla päästörajoilla ja päästöjen jatkuvalla mittauksella. Todellisuudessa laki edellyttää jatkuvaa mittausta vain seitsemälle suureelle (taulukko (7). Jatkuvan mittauksen piiriin eivät kuulu raskasmetallit, furaanit ja dioksiinit. Jatkuvakin mittaus saa olla poissa toiminnasta vuorokausittain viisi puolentunnin jaksoa huollon tai toimintahäiriön vuoksi, ja laitos saa ylittää päästörajat yhtäjaksoisesti neljän tunnin ajan.
Päästörajoista puhuttaessa huomio kiinnitetään pieniin lukuihin. Huomaamatta jää, että laki rajoitta vain sitä, kuinka paljon päästöjä laitos saa tuottaa savukaasukuutiometriä kohti (4). Laitoksen kokonaispäästöjä laki ei rajoita.
Asetus jätteen poltosta (2) koskee laitoksia, jotka polttavat yli 50 000 kg jätettä vuodessa. Koska YTV:n laitoksessa on tarkoitus polttaa vuodessa 320 000 000 kg jätettä, sen kokonaispäästöt saavat olla 6400 kertaa niin suuret kuin lain tarkoittaman pienimmän laitoksen päästöt.