Sijoituspaikka

YTV:n Jätevoimalan sijoituspaikka on merkitty karttaan. Lue lisää...

Adressi

Jätevoimalan Kivikkoon sijoittamista  vastaan kerätään adressia.

Ymparistö.fi

Jätevoimalan Ympäristövaiku-
tusten arvioinnin etenemistä voit seurata ympä- ristökeskuksen sivuilta  

YVA-Selostus ilmestynyt

YVA-selostuksen lyhennelmän löydät täältä.

Kivikossa laitoksen piippu olisi vain 53 metriä korkea Malmin lentokentän läheisyydestä johtuen (1). Muissa sijoituspaikoissa laitoksen piippu olisi 70 metriä korkea. Jos 53 metriä korkea piippu on asiallinen, miksi rakentaa mihinkään 70 metriä korkeaa piippua? Suomessa ei ole lainsäädäntöä piipun korkeudelle ja vaikuttaa siltä, että YTV aikoo käyttää tätä törkeästi hyväkseen. 

Laitoksen vaikutus liikennemääriin esitetään prosentteina. Prosenttilukuja käyttäen perustellaan, että raskaan liikenteen lisäys on Kivikossa pieni eikä vaikuta liikenneturvallisuuteen. Asia voidaan kääntää toisinpäin. Jos lisäämme käyttämättömälle tielle yhden raskaan ajoneuvon, liikenne lisääntyy 100 %. Mikä on ajoneuvon vaikutus liikenneturvallisuuteen? Pöyryn logiikalla suuri. Edellisen esimerkin valossa lienee selvää, että prosenttiluvuilla ei välttämättä ole yhteyttä liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, vaan ilmiö on monimutkaisempi. 

Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa todetaan myös, että laitoksen vaikutus pienenee ajan myötä liikennemäärien kasvaessa. Tulevaisuutta on siis pyritty ennkoimaan, mutta Kivikkoon kaavoitettu bussivarikko on unohdettu. Kivikon kohdalla Kehä I:n raskaan liikenteen määrä kasvaa yli 10 %. Mikä on vaikutus yhdessä bussivarikon kanssa? Toisin kuin jätevoimalalle, bussivarikolle ei ole hyviä sijoituspaikkoja muualla pääkaupunkiseudulla.    

Liikenteellisten vaikutusten arvioinnista pistää silmään myös se, että Kirkiniemen vaihtoehdossa kaikki siirtokuormaus aiotaan tehdä Kivikossa. Kirkniemen YVA-selostuksessa kuitenkin puhutaan Kivikon lisäksi Ämmässuosta ja 1-3 muusta mahdollisesta siirtokuormauspaikasta pääkaupunkiseudulla. 

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on tärkeä osa YVA-selostusta. Tärkein työkalu IVA:ssa on ollut asukaskysely (2). Selostuksessa väitetään, että kullekin alueelle lähetettiin kyselyitä samalle osuudelle väestöstä. Todellisuudessa Ämmässuolla 35 % asukkaista sai kyselyn. Kivikon ja Långmossebergenin alueella vain 1 % asukkaista sai mahdollisuuden vastata kyselyyn.  

Asukaskyselystä on saatu selostuksessa varsin paljon irti ottaen huomioon, että vain kolme kysymystä liittyi jätevoimalaan. Rakentamisenaikaisista vaikutuksista oli asukkailta turha kysellä, koska asukkaiden mielipide tyrmätään joka tapauksessa vetoamalla vaikutusten lyhyeen kestoon. 

Suurin osa asukaskyselyn kysymyksistä koski YTV:n viestintää. Pyrittiinkö asukaskyselyllä selvittämään ihmisten suhtautumista jätevoimalaan vai YTV:hen ja kumpi asia YTV:tä oikeasti kiinnosti? 

Jostain syystä imagovaikutuksesta ei asukaskyselyssä kysytty. Eikä imago asiaa YVA-selostuksessa myöskään juuri käsitellä. Ilmeisesti imagovaikutus on niin selvä ja merkittävä, että sitä ei voitu epäedullisten tulosten pelossa selvittää. Näin siitä huolimatta, että IVA-käsikirja (3) listaa imagovaikutukset selvitettävien vaikutusten joukkoon.

Vaikutusta asuntojen hintoihin YVA-selostus käsittelee kolmen lauseen verran sivulla 163. Huomattavaa on, että kaikki sijoituspaikat on niputettu yhteen ja selostuksessa ei mitenkään eritellä mahdollisia vaikutuksia alueittain. Tätä osaa YVA-selostuksesta voi pitää vain ja ainoastaan riittämättömänä. 

Melumallinnuksesta kannattaa huomata, että ensin oli päätetty tulos ja sitten vasta tehty mallinnus! YVA-selostuksessa melumallinnuksen lähtötiedoissa sivulla 132 todetaan: "Äänitehotasoissa on jo huomioitu rakennuksen oletettu äänieristys sekä ilmakanavien tyypilliset vaimentimet. Äänitehotasosta laskettu äänenpaineen keskimääräinen arvo ei ylitä 45 dB(A):n arvoa 100 metrin päässä laskettuna laitoksen seinästä."

Juvanmalmin yöajan melukartasta voi todeta, että laitoksen melu vaimenee juurikin 100 m:n matkalla. Melumallinnuksen tulokset ovat siis juuri sitä, mitä etukäteen päätettiin. Kuitenkin lienee selvää, että vaikka yksittäisen komponentin ääni vaimeneekin 100 m:n matkalla 45 db(A) tasoon on laitos komponenttiensa summa ja todellinen melutaso on suurempi.

Insinööritoimisto Paavo Ristolan Kuopion energialle tekemässä puolet pienemmän laitoksen YVA-selostuksessa todetaan: "Energialaitosalueella syntyvä melu aiheutuu pääosin voimalaitoksen piipusta tulevasta jatkuvasta huminasta, päiväsaikaan tapahtuvista kuljetuksista ja ajoittaisista huoltotoimista." YTV:n laitoksen melumallinnuksessa piipun pään humina ja laitoksen ilmalauhdutus on jätetty huomiotta.

Melumallinnuksessa taulukoidut lähimmät mittauspisteet on sijoitettu Kivikon lähimpiin asuintaloihin. Näiden pisteiden tuottamilla tuloksilla perustellaan, että laitoksen melu ei lisää asuinalueiden taustamelua. Huomiotta ovat jääneet Latokartanon puolelle rakennetut kerrostalot ja viereinen virkistysalue. Valtioneuvoston sääntö melurajoista koskee myös virkistysalueita, mutta tätä ei ole huomioitu YVA-selostuksessa.

(C) Original HTML template design by Martin Villiam Jensen